Käyttöliittymäpohdintaa, osa 1

Keskustelin projektin ohjaajan kanssa käytettävyydestä ja sovelluksen tulevasta käyttöliittymästä. Mobiilisovellusten käyttöliittymäsuunnittelun haasteet ovat merkittäviä. Alustan pieni koko ja hallintalaitteiden vähäinen määrä vaativat suunnittelulta kekseliäisyyttä. Lisäksi mobiilisovellusten käyttötilanteet ovat usein sellaisia, että käyttäjä odottaa tarvitsevansa sovelluksen käyttöön vain yhden käden. Vakauden ja ergonomian vuoksi voidaan vielä olettaa, että käyttäjän käsi on eräänlaisen rukkasen sisällä, jolloin vain peukalo on käytettävissä sovelluksen ohjaamiseen. Voidaan myös olettaa, että käyttäjä pystyy painamaan vain yhtä painiketta kerrallaan. Poikkeustapauksissa ja keskittymistä vaativissa sovelluksissa, kuten peleissä, käyttäjällä voi olla molemman käden peukalot käytössään. Hyvin suunniteltu mobiilikäyttöliittymä luottaa jonkin verran käyttäjän intuitioon, mutta on kuitenkin yksiselitteinen.

Jonkinlaisen tietokannan, kuten videoarkiston, täysivaltainen käyttö vaatii yhden hankalan käyttötilanteen. Hakutoiminnon toteuttaminen ei onnistu järkevästi ilman tekstinsyöttöä. Matkapuhelimissa se tarkoittaa helpoimmillaan numeronäppäinten käyttöä sillä tavoin kuten niitä on totuttu käyttämään. Tässä tapauksessa oikotietä onneen ei ole. Kosketusnäytölliset päätelaitteet ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia, mutta edelleen tekstinsyöttö on ehkä hankalin toiminto mitä on olemassa. D-padilla "näppäiltävä" on-screen näppäimistö ei tule kysymykseenkään. Jos käytössä on handsfree-laitteisto tai hiljainen tila, niin puheohjaus saattaisi olla mahdollista. Tekstinsyötössä erilaiset avusteet ovat käteviä. Hakutoiminnon uusimista varten käyttäjän aiemmat hakulauseet kannattaa ottaa talteen ja tarjota niitä vaihtoehdoksi. Laiteresurssien mahdollistaessa myös jonkinlaisten arvausten tai hakuehdotusten tarjoaminen on järkevää. Tästä hyvä esimerkki on Google-hakukone. Perimmäisenä tavoitteena on säästää käyttäjää naputtelun vaivalta. Kaikki eivät nauti tekstareiden naputtelusta.

Linkkilistausta 15.5.2009

Adoben Flash Lite sivustot
http://www.adobe.com/products/flashlite/features/
http://www.adobe.com/products/flashlite/version/
http://www.adobe.com/products/flashlite/faq/
http://www.adobe.com/devnet/devices/
http://www.adobe.com/devnet/flashplayer/articles/hd_video_flash_player.html
http://labs.adobe.com/technologies/distributableplayer/

http://www.adobe.com/products/flashlite/version/flashlite_feature_comparison.pdf
Flash Lite versioiden vertailutaulukko. Helppo tarkistaa mikä on mahdollista.

Nokian Flash Lite dokumentaatio
http://www.forum.nokia.com/Resources_and_Information/Documentation/Flash_Lite.xhtml
Hyviä dokumentteja muunmuassa käyttöliittymäsuunnittelusta mobiililaitteille. Erittäin suositeltavaa luettavaa.

Flash Lite blogit
http://www.flashmobileblog.com/
Adoben Flash-evankelista Mark Doherty bloggaa Flash Lite kuulumisia. Tietoa suoraan hevosen suusta.

http://bloggy.kuneri.net/
Oululainen Kuneri tekee palkittuja Flash Lite -sovelluksia.

http://planetmobile.us/
Mikko Ohtamaan mobiiliblogeihin keskittynyt blogiagregaattori.

http://blog.twinapex.fi/
Twinapex on mobiilipalveluihin erikoistuneista yrityksistä vuonna 2008 syntynyt palveluyritys.

http://ptm.fi/
Suomalainen Flash-guru Pasi Manninen bloggaa omista Flash ja Flash Lite kokeiluistaan. Hyvin ajankohtaista asiaa.

Motivaatiota
http://www.flashmobileblog.com/2008/11/08/flash-lite-penetration-2008-2009/
Flash Lite Penetration Forecast for 2008/2009.
1,5 miljardia päätelaitetta vuoden 2009 loppuun mennessä?

Mietteitä televisiosta

Juttelin saksalaisen huonetoverin kanssa suomalaisen television tulevaisuudesta. Tuleva YLEn "mediamaksu" kuohuttaa suomalaisia. Saksassa hieman laajennettua tv-maksua on peritty jo muutaman vuoden ajan. Laajennuksella tarkoitan sitä, että maksajaksi joutuu myös silloin jos omistaa pelkän internetyhteydellä varustetun tietokoneen. Tämä on johtanut siihen, että Saksan yleisradio suhtautuu vakavasti internetissä tarjoamaansa sisältöön. Parannettavaa kuulemma vielä löytyy, mutta muuten esimerkiksi sarjojen ja uutisten seuraaminen onnistuu lukuisia rss-syötteitä seuraamalla. Käyttöliittymäksi soveltuu vaikka varsin helppokäyttöinen ja selkeä Miro-ohjelmisto. YLEn rss-syötteet tarjovat linkkejä YLEn omalle Areena-sivustolle, jossa videot voi vasta katsoa. Suomeen kaavailta veroluontoinen ja "kaikki maksaa, kaikkia rangaistaan" -tyyppinen mediamaksu olisi varsin mittava muutos. Huonetoveri ihmetteli kun kerroin YLEn lakisääteisen tiedotusvelvollisuuden ympäripyöreydestä. Vastaava saksalainen laki on kuulemma melko tarkka. Sellaisen toivoisi Suomen lakiinkin, jos mediamaksua aletaan perimään. En pidä siitä että veronmaksajien kustannuksella jollekin puljulle annetaan käytännössä rajaton rahoitus ja ainoastaan jonkinlaiseen mottoon verrattava ohjeistus toiminnalle.

"Internet-televisio" oli uutta joskus 90-luvulla. Silloin tuo sana tarkoitti jotakin Finluxin kuvaputkitelevisiota ja siihen liitettyä harmaata laatikkoa. Vauhdin huumaa tarjosi 56k puhelinmodeemi. Television ja internetin integraatiota saadaan vielä odotella. Tekniikka ja ohjelmistot ovat jo olemassa, mutta varsinaista tavalliseen sukankuluttajaan vetoavaa kokonaisuutta ei vielä ole. Ainakin Suomessa MHP-palvelut jäivät tämän digifiaskon toteuduttua unholaan. Edelleen kaivataan sellaista laitetta, jonka käyttö onnistuu kaukosäätimellä osoittamalla sohvan pohjalla makoillen. Sen laitteen on tarjottava viimeisimmät uutiset, sarjat ja elokuvat on-demand muutaman helpon klikkauksen takaa. Perinteisen television aikatauluihin perustuvalla lähetysvirralla on elämää rytmittävä vaikutus. Se on joko hyvä tai huono puoli, riippuen keneltä kysytään.

Tutkiskelin muutamia käyttöliittymäsuunnitteluun liittyviä sivustoja ja artikkeleja. Helsingin yliopistossa kehitetty GUIDe-prosessimalli vaikuttaa varsin pätevältä projekteihin, joissa henkilöstö- ja aikaresurssit ovat rajalliset. Toisaalta on tiedettävä tarkalleen mitä käyttäjä haluaa ja mitä hän ennenkaikkea tarvitsee. GUIdebookissa pääsee perehtymään käyttöliittymien historiaan ja kehitykseen.

Hello World!

Rakensin tänään tuotantoympäristöä toimintakuntoon. Atk-tuki oli eilen käynyt asentamassa koneelleni (MacBook Pro) Flash CS4:n. Sitä piti päivittää muutamalla Adoben asennuspaketilla. Lisäksi päivitin N95:een uusimman firmawaren. Siihen liittyi taas yksi älyttömyys - päivitys ei onnistu ilman sim-korttia. Mikähän lie syynä tuohon käytäntöön. Ainakin saa jännittää ettei kukaan vain soita puhelua kesken firmiksen asennuksen. Monille tuttua on lisäksi se, että Nokian Updater- ja Suite-ohjelmista ei ole olemassa Mac-versioita.

Sovelluksessa käytettävän ohjelmistotekniikan suhteen tilanne on hieman selkiytynyt. Tässä tapauksessa Adoben hiljattain julkaisema uusin Flash Lite 3.1 vaikuttaisi järkevimmältä vaihtoehdolta. Kiinnostavinta siinä on ehkä h264-videotuki ja levittämisen helppous Over-The-Air periaattella. Käyttöliittymän suunnittelussa pääsin niin pitkälle, että päätin pitäytyä vaakasuorassa layoutissa. Muun muassa YouTuben oma mobiilisovellus on suunniteltu siten, että videoiden selailu tapahtuu pystysuorassa menussa, mutta katselua varten näyttö on käännettävä vaakasuoraan. Se aiheuttaa mielestäni ihan turhaa kapulan pyörittelyä, joka voi alkaa nopeasti ärsyttämään käyttäjää.

Ja pitihän sitä kokeilla, että laitteet toimivat ja "Hello World!" tulostuu näytölle. Seuraavaksi katsotaan jos saataisiin jotain videota näkymään.

Älyttömyyksiä

Halusin asentaa testipuhelimeen (Nokia N95) muutamia ohjelmia referenssikäyttöä ja tutustumista varten. Kaikki olivat YouTuben käyttöä varten tehtyjä S60-sovelluksia. Asennus ei ollut ainakaan liian helppoa. Ensimmäisenä yritin asentaa YouTuben itse valmistaman client-sovelluksen. Sovelluksen lataamista varten menin puhelimen selaimella osoitteeseen m.youtube.com/app. Asennussivu ilmoitti kuitenkin suomeksi: "Laitetta ei tueta. Valitettavasti sovellusta YouTube ei voi käyttää laitteellasi." Hieman ihmettelin tuota tulkintaa ja mietin olisiko käyttämäni wlan-yhteys johtanut jotenkin väärään tunnistukseen. Hieman pähkäiltyäni kokeilin sitten kuitenkin vielä vaihtaa sivun kielen englanniksi, kun sellainen mahdollisuus tarjottiin. Ja kas, sovellus oli heti asennettavissa. Näin meitä suomenkielisiä syrjitään.

Kaksi muuta asentamaani sovellusta olivat thaimaalaisen opiskelijan vääntämä Mobitubia ja saksalaisen opiskelijan(?) vääntämä emTube. Niistä kumpikaan ei tietenkään suostunut asentumaan testipuhelimeen, koska kummankaan "Varmenne ei ole enää voimassa." Tämä on jotain Nokian harrastamaa damage controllia tai sitten silkkaa rahastusta. Toisaalta en voi oikein osoitella syyttävällä sormella, koska suunta on ollut tämä jo pidemmän aikaa (vrt. iPhone App Store, Windows Vista). Asennusongelma ratkesi kuitenkin sillä, että asetin puhelimen kellon vuoden taaksepäin, jolloin varmenteet olivat taas voimassa. Jos tämän "suojauksen" ohittaminen on näin helppoa, niin sen pitäisi olla kokonaan kytkettävissä pois päältä. Olin kyllä kytkenyt sovellusten hallinnasta varmenteiden tarkistuksen pois ja sallinut kaikkien ohjelmien asennuksen, mutta silti asennus ei onnistunut. Vain iPhone-käyttäjät arvostavat sitä että joku muu ajattelee heidän puolestaan.